Asuntovelallinen saattaa vielä kiittää Euroopan sairasta miestä

Dirlandaa.

Euroopan sairain mies ei ollutkaan Italia vaan Kreikka. Saapasmaa, Espanja ja Portugali könyävät kylläkin rollaattorilla perässä, mutta helleenit ovat jo vaipumassa saattohoitoon kuolinvuoteelle. Draama on syntynyt antiikin Kreikassa ja hyvin sikäläiset poliitikot ovatkin vuosikausien ajan näytelleet. Kreikkalaiset loivat niin taitavan illuusion toimivasta todellisuudesta, että EU ja kansainväliset pankit uskoivat kaiken.

Nyt maassa vaikeroidaan, uhitellaan EU:lle ja heitellään polttopulloja. Spartalaisesta taisteluhengestä ei ole tietoakaan. Jos ketä kreikkalaisten tulisi nyt kovistella niin omia viime vuosikymmenten poliittisia vastuunkantajiaan, jotka ovat olleet pelkkiä tyhjiä populisteja.

Suomen valtion myöntämä 1,6 miljardin euron laina kriisiin romahtaneelle Kreikalle on tosiasiallisesti tukea Kreikkaa luotottaneille kansainvälisille pankeille, joiden satojen miljardien saatavat erääntyvät ensi viikolla. Kreikka ei velkojaan pysty maksamaan, joten muut euroalueen maat antavat sille halpaa lainaa, jonka se siirtää heti velkojilleen ja maksaa aikanaan takaisin euroalueen maille, jos pystyy.

Kun kerran viime kädessä pankkeja autetaan, miksi kuvettaan kaivavat vain yhteisvaluutta eurossa mukana olevat maat? Kreikalle vastuuttomia lainoja myöntäneitä pankkeja on muualtakin, esimerkiksi Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Ruotsista ja Tanskasta. Olisi kohtuullista, että myös nämä maat osallistuisivat pelastusoperaatioon. Tätä vaati aiheellisesti mm. eduskunnan puhemies Sauli Niinistö, joka ei pitänyt pääministeri Matti Vanhasen ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen puheita kaikilta osin harkittuina. Katainen ja Vanhanen katsoivat, että Kreikka on ainoastaan euroalueen maiden ongelma.

Miksi ihmeessä ei muidenkin länsimaiden, jotka ovat vastuuttomia luottoja Kreikalle myöntäneet?

Mielenkiintoista on se, että Kreikalle nyt valuva 1,6 miljardia saattaa koitua Suomessa hyödyksi kaikille niille asuntovelallisille, jotka ovat käyneet pankissa allekirjoituspuuhissa halpojen korkojen aikana. Tai ovat sinne lähitulevaisuudessa menossa.

Tätä kirjoitettaessa yleinen asuntolainojen viitekorko, 12 kk:n euribor, on 1,240 ja asuntoluotot Suomessa halvempia kuin koskaan. Pankkien marginaalit viitekoron päälle liikkuvat 0,8-0,9 tienoilla.

Ekonomistit ovat olleet yksimielisiä siitä, että normaalioloissa euriborit lähtevät hitaaseen nousuun loppukevään 2010 aikana niin, että vuoden kuluttua vappuna 12 kk:n euribor asettuu kahden prosentin tietämille. Kahden vuoden kuluttua toukokuussa 2012 se on useimpien arvioiden mukaan noin kolme.

Kreikan kuplan yhtäkkiä puhjettua ei enää ollakaan normaalioloissa. Talouden lakien pitäisi pujotella euromaissa nyt siten, että korot liikahtavatkin poikkeuksellisen hitaaseen nousuun. Saattaa siis olla, että vielä kahden vuoden kuluttua vuoden euribor liikkuu 2-2,5 prosentin välillä.

Blogosteinin kirjeenvaihtaja otti oman lainansa heinäkuun lopulla 2009, jolloin 12 kk:n euribor oli 1,373. Korkomarginaaliksi tiukoissa neuvotteluissa saatiin niinkin alhainen lukema kuin 0,6.

Tässä sitä nyt odotellaan, mitä korkomarkkinoilla tapahtuu. Maksellaan yksittäisen Suomen kansalaisen 300 euron lainaosuutta Kreikalle ja toivotaan, että uhraus toisi rahaa toisesta luukusta takaisin ennakoitua halvempina korkoina. Jos EU:n Kreikka-toimet eivät riitä ja Eurooppa romahtaa jättimäiseen lamaan, meillä kaikilla on paljon suurempia ongelmia kuin koroista huolehtiminen.

Kansainvälisen finanssikriisin loitolla pitävä uskottavuus on kiinni tavallisista kreikkalaisista. Jos he "pakollisten" yleislakkojen jälkeen malttavat istua ouzolasien äärelle pohdiskelemaan syntyjä syviä ja mukautuvat kipeisiin leikkauksiin, maa saa aika monta nyt kadottamaansa matkailufania takaisin.